Alku aina hankalaa!
Ei meinaa millään saada iltoja kulumaan ilman, että tulee naposteltua jotain ylimääräistä. Eilen sorruin jopa syömään oikein aterian vielä illalla. Ei takuulla ollut nälästä johtuvaa murkinointia, vaan ihan tyhjän ajan täytettä ja stressin poistoa. Typerää toimintaa, sillä siitäkös stressi vaan lisääntyy, että antaa itsellensä periksi ja sortuu siihen, josta juuri yrittää epätoivoisesti eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti