Tökkii

Alku aina hankalaa!

Ei meinaa millään saada iltoja kulumaan ilman, että tulee naposteltua jotain ylimääräistä. Eilen sorruin jopa syömään oikein aterian vielä illalla. Ei takuulla ollut nälästä johtuvaa murkinointia, vaan ihan tyhjän ajan täytettä ja stressin poistoa. Typerää toimintaa, sillä siitäkös stressi vaan lisääntyy, että antaa itsellensä periksi ja sortuu siihen, josta juuri yrittää epätoivoisesti eroon.

Puoli tuntia päivässä

TIESITKÖ ETTÄ..?

Jo puolen tunnin reipas kävely päivässä on -10 kg vuodessa.

Se iänikuinen kolmio

Ruokaympyrät ja ravintokolmiot, samoin kuin lautasmallit ovat tulleet jokaiselle laihduttajalle jossain vaiheessa tutuiksi, mutta tässä se nyt taas tulee. Iänikuinen, mutta ah niin tarpeellinen ravintokolmio!

Tämän mukaan kun ateriansa valitsee joka päivä, niin tasapaino pitäisi olla kunnossa.

Vastustusta

Olen tänään jo selvinnyt kauppareissusta ostamatta pullaa, karkkia, suklaata tai muuta ylimääräistä vyötärölle kertyvää. Sen lisäksi naapuri tarjosi päiväkahvit, mutta sanoin kohteliaasti "Kiitos ei" pullalle, jota tarjottiin. Ruoaksi tein kyllä pastaa, joka ei ehkä ihan sitä parhaiten sulavaa ruokaa ole, mutta maltoin sentään olla ottamatta sitä tavallista kukkulautasellista ja mikä parhainta, tyydyin ensimmäiseen satsiin, enkä rynnännyt hakemaan lempiherkkuani enää lisää, kuten niin usein on käynyt pastaa ja tomaatti-jauhelihakastiketta tehtyäni.

Lueskelin samalla vanhoja säästämiäni Painonvartijat -lehtiä ja pengoin esille myös Points Plus -kansioni, jonka avulla aikanaan pudotin lähes 20 kiloa. Luulisi, että on helppoa syödä oikein, kun TIETÄÄ miten se tapahtuu, mutta pelkkä tieto ei kiloja pudota. Itsekuria ja annoskokojen seurantaa tarvitaan, että tuloksia alkaa syntyä. Ehkä vanhat vihkoseni ja päiväkirjasysteemi auttaa taas alkuun. Kunhan vain tulisi tunnollisesti niitä käytettyä.

Eniten huolestuttaa se, että kaikkein stressittömin aika ei ole juuri nyt meneillään, mutta vielä minä kaivan sen vanhan päättäväisen ihmisen tuolta masennuksen alhosta ja näytän ennen kaikkea itselleni, että minusta on edelleen hallitsemaan elämääni. Jo päätöksen tekeminen kirkastaa kummasti päivää!

Aloitus

Valitsin lauantaiaamut puntarissa käyntiin, sillä silloin ei ole kiire minnekään ja on aikaa keskittyä punnituksen lisäksi myös "päiväkirjanpitoon" ja blogipäivitykseen.

27.03.2010

Alkupaino:

77,2 kg.

Matkaa tavoitteeseen:

11,2 kg.

BMI

Muutama vuosi sitten päätin, etten koskaan päästä painoa palaamaan samoihin lukemiin, mistä ne sain jo kerran pudotettua. KOSKAAN on kuitenkin vaikea sana. Sitä ei pitäisi ikinä sanoa, sillä ei KOSKAAN voi tietää, mitä elämä eteen heittää ja miten se yli mennään. Silloin ajattelin, että ei sellaista tilannetta enää tulekaan, että repsahtaisin mässäilemään tai lakkaisin välittämästä painostani. Nyt tiedän paremmin! Siispä on aloitettava jälleen kerran alusta - tai ainakin lähes alusta uudelleen. Tiedän mitä minun tulee tehdä, saadakseni painon putoamaan, mutta motivaation haku on se kaikkein merkittävin juttu ja alku on tunnetusti aina hankalin vaihe. Kun ideasta saa kiinni ja pari ensimmäistä viikkoa on takana, on jo huomattavasti helpompi jatkaa ja saavutettu tulos tsemppaa jatkamaan hyvin alkanutta matkaa.

Onneksi kylmä, pitkä ja synkkä talvi alkaa olla takanapäin, sillä keväisin minulla riittää ihan toisella tavalla energiaa, kuin syyssynkeinä tai talvikylminä kuukausina. Ehkä tämän blogin aloittaminen ja siihen vuodattaminen antaa kaivattua lisäpotkua tavoitteeseen pääsemiseksi.

Heti kättelyssä laskin BMI:n eli painoindeksin. Siitä on hyvä pitää kirjaa. Sen lisäksi rakennan taulukon, jonka avulla seuraan painokäyrän LASKUA! (Positiivisuus kannattaa ja huumoria pitää löytyä, että jaksaa!)

BMI 26.3.2010 29,0